top of page

Pelikirjan lisälehdillä – Minna Kauppi ja suunnistuksen lyhyt oppimäärä

lauantaina, lokakuun 13. 2012 kello 13:47


Muutama voitto syksyn ratkaisupeleissä ja POW! – FC Taakiposseen iski kaikkivoipaisuuden tunne. Syyskesän tullen näytti nimittäin siltä, että tälle joukkueelle mikään jyrkänne ei olisi liian jyrkkä kiivettäväksi. Koska mikään ei riitä, ja uusiakin polkuja on valloitettavana, FC Taakiposse päätti perustaa suunnistusjaosto FCTP Orienteringsavdelningin ja ilmoittautua kisaan Jukolan isännyydestä.
Suunnistuksesta ei kuitenkaan juuri kukaan tiennyt juuri mitään, ja lyhyen Internet-selailun jälkeen laji näyttäytyykin yllättävän haastavana. Summa summarum: itsevarmuus on vaihtunut vahvaan epäilykseen siitä, että Jukolasta ei omin neuvoin selvitä ilman miestappioita.


Päätimme jatkaa ulkoistetun valmennuspolitiikan linjalla ja hakea apua maailman huipulta. Tuttua linjaa noudattaen; FC Taakiposselle vain Paras on kyllin hyvää. Kun standardi on paras, vaihtoehtoja on vain yksi.


Minna Kauppi, ensinnä suuri kiitos, että autat meitä ”kaikki kotiin Jukolasta 2013” –hankkeessa. Tämä on varmasti meille yhtä suuri kunnia kuin sinullekin. Olet voittanut suunnistuksessa lähes kaiken. MM-kilpailuissa mitaliputkesi on jatkunut katkeamatta vuodesta 2004 ja kultajuhliakin on vietelty lähes joka vuosi. Lisäksi sinut on valittu Suomen vuoden urheilijaksi.

Minna Kauppi, miltä nyt tuntuu?
- Sohvaperunalta. Syksyllä saakin välillä tuntua siltä, mutta sen verran pitää liikkua, ettei pottu idä kiinni sohvaan. Oikeasti enemmän on vaikeuksia pysyä poissa tuosta ihanaisesta syyssateesta, mutta pitäähän sitä kilpakumppaneille väittää, että on lepokausi.


FC Taakiposse on siis osallistumassa Jukolan viestiin ensi kesänä. Koska ihmisen on yleisesti helpompi oppia uutta kuin oppia pois vanhoista käytännöistä, päätimme aloittaa harjoittelun vasta sinulta saamiemme ohjeiden jälkeen. Hyvässä mallissa siis ollaan. Valmistelimme pienen kysymyssarjan meitä askarruttavista kysymyksistä.


1. Mitä suunnistus tarkalleen on?
- Suunnistus on seikkailua kartan kanssa, jossa aarteina toimii punavalkoiset liput (,joita ei saa muuten ryöstää). Kun kaikki aarteet on löydetty oikeassa järjestyksessä, otetaan loppukiri ja tuuletetaan.


2. Miten suunnistusta tulisi harjoitella?
- Paljon. Pitää juosta erittäin paljon, pitää suunnistaa erittäin paljon ja siinä välissä levätä sopivasti, että voi sitten juosta vielä kovempaa ja pysyä vielä kartallakin. Käytännössä voit myös elää pienessä suunnistusmaailmassasi, jos haluat. Kuvitella kaikki muodot ympärilläsi käyrien avulla, ihan kaikki.


3. Kuinka usein suunnistusta tulisi harjoitella?
- Tarpeeksi on hyvä määrä.


4. Täytyykö aina mennä metsään?
- Täytyy. Mun mielestä, mutta jotkut tosiaan elää siinä pienessä suunnistusmaaillmassaan rastilipuistaan fantasioiden ja toiset pelaavat suunnistussimulaattorilla. Mä meen mieluummin metsään.


5. Milloin majoitus Jukolaan pitäisi varata ja onko vinkkejä? Note: haluaisimme välttää niitä pummeja.
-  Kannattaa olla ajoissa liikkeellä ja suunnitella reitti tarkkaan, jotta ei eksy väärille mestoille. Kannattaa aloittaa nyt heti. Pummeja ei kannata pelätä, ne tulee joka tapauksessa.


6. Millainen on hyvä ja riittävä tankkaus ennen suoritusta?
- Oikeat pihkaniskat ottavat ravintonsa lähinnä marjoista ja sienistä ja imevät energiaa auringosta. Niitä siis.


7. Miten valita oikeat suunnistajat oikeille osuuksille?
- Ensin pitää hankkia oikeita suunnistajia ja sitten voi laatia pelitaktiikan. Muuten kannattaa laittaa paksut lyhyille ja laihat pitkille matkoille.


Ihan vertailun vuoksi varovainen tiedustelu vielä, että miten paljon sinulle kertyy harjoituskilometrejä seuraavan kuuden kuukauden aikana?
- Me suunnistajat ei hirveästi retostella kilometreillä, vaan ennemminkin tunneilla. Jos nyt sellaset 400-500 tuntia saisin Jukolaan mennessä kasaan, niin sen kehtaisi jo tunnustaa.


Olet julkisuudessa tunnustautunut myös jalkapallon ystäväksi. Tämä tietysti lämmittää erityisesti mieltä, vaikkakin joukkueesi on ilmeisesti JJK eikä eräs turkulainen FC Taakiposse. Edelleen kuitenkin suunnistuksessa pysyen; löydätkö mahdollisia yhtäläisyyksiä suunnistuksen ja jalkapallon välillä?
- Kyllä, seuraan niitä molempia. Lisäksi molemmissa on maali.


Emmeköhän me näillä opeilla jo pääse ainakin osatavoitteisiin myös Jukolassa 2013.

Eräs asia kuitenkin vielä askarruttaa. Kuten jo useasti todettua, aloitamme suunnistusuran hyvinkin läheltä fiktiivistä nollaa, ja edessä on ainakin varusteiden hankinta. Ilmeisesti suunnistuksessa tarvittavia asusteita on ainakin otsalamppu, joka kyllä luvalla sanoen näyttää aika hölmöltä. Kumpi mielestäsi suunnistuksessa on tärkeämpää, hämärä- vai ulkonäkö?
- Ulkonäkö. Jos sitä ei ole, ei kannata lähteä edes yrittämään. Pimeillä osuuksilla myös rumemmat yksilöt sallitaan, mutta eihän siitä luultavasti mitään tule.


Ehkäpä me aloitetaan sitten vasta hämärän turvin. Varmuuden välttämiseksi kysytään kuitenkin vielä myös juhlimisesta (jos nyt jotain aihetta sellaiseen olisi). Miten itse hoidat menestyksen juhlistamisen? Teetkö sen hajautetusti aina menestyksekkään kisan jälkeen vai keskitetysti kauden jälkeen kerralla pois päiväjärjestyksestä?
- Sekä että.


Suurkiitokset Minna. Olemme näissä valmennusasioissa aikaisemmin konsultoineet muun muassa Aurinkokuningas Juhani Tammista, joka on tunnettu yhden lauseen iskevistä prinsiipeistään. Löytyisikö sinulta sellaista ”prinsiippiä”, joka mielessä voisimme lähteä menestystä tavoittelemaan myös Jukolasta?


- Siinä onpi velisarja,
jalo niinkuin sonnikarja,
voimalla seitsemän miehen.
(Voimalla seitsemän miehen. Ote romaanista Seitsemän veljestä.)
Pitäkää hauskaa


Entä onnistuuko kaverikuva Jämsässä?
- Tarttukaa hihasta, niin arvioidaan mahdollisuudet.


Kiitokset vielä kerran Minna Kauppi. Toivottavasti polkumme risteävät niin luonnossa kuin kartalla (olipa typerä suunnistusvitsi). Oikein mukavaa ja menestyksekästä syys- ja talvikautta.

TaakiKumppanit 2013

bottom of page